perjantai 30. marraskuuta 2012

Älä osta mitään


Tänään vietetään "Älä osta mitään"-päivää.
Luonto-Liiton järjestämä päivä kannustaa viettämään 
yhden päivän ilman ostoksia 
ja pohtimaan samalla omia kulutustottumuksiaan. 
 Tänä vuonna päivän teemana on Koe, älä osta.
 
Hyvä!

Kulutustottumukseni? 

Pidän vanhoista, elämää nähneistä tavaroista.
Yritän olla ostamatta kiinalaista krääsää.
Suosin kierrätystä. 
Pyrin ostamaan lähellä tuotettua ruokaa.
Ymmärrän, että onnea ei saa ostamalla :)

En ole ihan toivoton tapaus,
mutta parantamisen varaa varmasti on.

Miten teillä vietetään ÄOM-päivää?
  


torstai 29. marraskuuta 2012

Jouluenkeli


Olen sahannut tämän enkelin vanerilevystä. Enkelin hiukset ovat narua. Olen tehnyt enkelin jo vuosia sitten, mutta joka joulu se otetaan esille.  Tämä aika koruton enkeli kantaa mukanaan muistoa, joka tuo hyvää mieltä ja lämpöä.


Onni asettuu siihen kotiin,
jossa palaa lämmin liekki koko joulun.

Lämpimästi tervetuloa mukaan
Minna, Marjo, Lady of the Mess 
ja Askartelin itte

 

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Piparkakkumetsä


Joulupipareiden leipominen on oikeastaan aika kivaa puuhaa. En osta valmista pakastetaikinaa, vaan käytän vanhaa reseptiä. Tällä reseptillä leivottiin pipareita jo kymmeniä vuosia sitten. 



Paras piparimuottini on suuri kuusi, johon mahtuu paljon koristeita. Meiltä löytyy paljon erilaisia muotteja. Lapset leipovat mielellään henkilöauto-, rekka-, omena-, tähti-, dinosaurus- ja Suomi-pipareita. Tämän vuoden uutuutena meillä leivotaan metsäneläimiä (muotit ovat Ikeasta).



Rakensin metsäneläimistä pienen piparimetsän, joka mahtuu hyvin suuren lasikuvun alle suojaan. Tämä metsä on aika lumeton versio. Täytyy lisätä vähän sokerikuorrutetta. Myöhemmin rakennan vielä piparitalon lasten iloksi.


Piparitalo-projekti on paisunut joka vuosi suuremmaksi. Viime vuoden mallissa oli monta taloa ja kaarisilta. Siis kokonainen kaupunki. Elämä kaupungissa ei kuitenkaan ollut kovin rauhallista. Sillä dinosaurukset pelottelivat kaupungin asukkaita. Taloissa oli oikeat lasi-ikkunat (sulatettua nallekarkkia).



tiistai 27. marraskuuta 2012

Elämäni tarinat




Olen aina rakastanut tarinoita. Muistan, kuinka jo hyvin pienenä istuin kuuntelemassa Mummoni kertomuksia. Oli jännittävää kuulla hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan menetetyssä Karjalassa. Hänen tarinansa olivat onnellisia. Hän ei halunnut kertoa minulle sodasta ja menetetyksistä. 

Kun opin kirjoittamaan ja piirtämään itse, viihdyin tunti tolkulla lehtiöni parissa. Syntyi kuvituksia vauhdikkaisiin tarinoihin, joissa elin täysillä mukana. Haaveilin kirjoittavani joskus oikean satukirjan. 

Nyt on minun vuoroni siirtää sukuni tarinoita eteenpäin. Mummoni ja Äitini ovat poissa. Voin vain yrittää muistella, mitä he ovat kertoneet minulle. Heidän lämpönsä tuntuu kodissamme monen rakkaan esineen muodossa. Joskus ajattelen, että perittyä tavaraa on jo liikaa. Mutta kuka heittäisi muiston pois?

 


maanantai 26. marraskuuta 2012

Amatsoninlilja - Eucharis amazonica


On vuoden pimein aika,
mutta kuistillamme kukkii vanhanajan huonekasvi,
Amatsonian lilja. 
Nyt on menossa on syksyn toinen kukinta.


Amatsoninlilja kasvaa luonnostaan Etelä-Amerikan jokilaaksoissa
 isojen kasvien alla, missä ilma viileää, kosteaa ja varjoista.

Suomessa kasvin kerrotaan viihtyvän itä- tai länsi-ikkunalla.
Se ei kaipaa suoraa auringonvaloa.

 


Lilja on ollut minulla jo yli 15 vuotta.
Sen emokasvin omisti vanha Rouva,
joka antoi kasvin sipulin kotisairaanhoitajalleen.

Hoitajat eivät voi ottaa lahjoja vastaan,
mutta kukkasipuli oli menossa roskiin.
Se kaipasi pelastusta.

Kukkasipuli päätyi siis sairaanhoitaja-ystäväni kautta minulle.
Kun muutin helmikuisena pakkaspäivänä vuonna 1997,
kasvi paleltui ja menetti kaikki lehtensä.
Mutta sipulit olivat turvassa mullan alla.
Sen jälkeen olen muuttanut kasvin kanssa vielä kaksi kertaa :)

Ensi keväänä kasvi täytyy jakaa,
sillä ruukku on liian täynnä sipuleita.
Ehkä joku sipuleista saa uuden kodin,
ja tarina saa jatkoa :)


torstai 22. marraskuuta 2012

Paluu kesään


Sain ihanan haasteen Mehtäpirtti-blogista. 
Minun pitää palata takaisin menneeseen kesään kuudella kuvalla. Kesä oli hyvin sateinen. Mutta kesästä jäi muistoksi ihania valokuvia :)


1. Mansikat

Rakastan mansikoita. 
Syön niitä valtavat  määrät kesän aikana.
Ei se mitään vaikka maha on välillä kuralla :D


2. Vesipyssyleikit

Kyllästyin olemaan lasten maalitauluna
ja hankin oman pyssykokoelman.
Jihuu..


3. Puutarha

Sateisesta kesästä huolimatta 
puutarhassamme kukki monenlaisia kukkia.
Opin myös hoitamaan puutarhaani paremmin. 

Toisaalta ymmärsin,
että on vielä hyvin paljon opittavaa :)


4. Kesähäät

Mitä olisikaan kesä ilman kutsua kesähäihin?
Morsian oli kaunis ja sulhanen komea.

Fiskars

5. Fiskars

Teimme retken Fiskarsin antiikkipäiville.
Tein monta kivaa löytöä.
Se päivä oli aurinkoinen.


6. Kesämökin rantasauna

 Kesämökkimme vanha saunarakennus on vihdoin maalauttu.
Tarkkaavainen katsoja 
voi nähdä kuvassa myös nuoren kalastajan :)

Heitän haasteen eteenpäin seuraaviin blogeihin:







sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Taistelua pimeyttä vastaan


Finnmari suuret tuikut

Syyspimeyttä vastaan on kiva taistella kynttilöillä. 
Tuikkuja kuluu meillä valtavat määrät.
Olen hyvin tarkka, että kynttilät ovat laadukkaita.
 
Finnmarin kynttilät palavat kirkkaasti.
Niitä on myös mukava säilyttää lasipurkissa,
koska ne ovat kauniita.

Finnmari pienet tuikut lasipurkissa
Myös suomalaisuus on minulle tärkeää.
Finnmari perustettiin vuonna 1972.
Tuotevalikoima on vähitellen laajentunut 
kynttilöistä sisustustuotteisiin. 

Finnmari suuret tuikut

Ja mika parasta, 
tarjolla on runsas määrä värisävyjä.
Olen löytänyt Finnmarin kynttilöitä 
Tampereelta Anttilasta ja Tiimarista.

Unelmissani teen retken Lahteen Finnmarin tehtaanmyymälään.
Ja ostan sieltä säkeittäin valoa pimeyteen.
 

torstai 15. marraskuuta 2012

Vintage by Nina Christmas - Hartmann & Hansson


Löysin sattumalta aivan ihanan kirjan. 
Kävin Tampereen Laukontorin varrella sijaitsevassa 
sisustusliike Kantriinassa.
Liike oli täynnä kaikkea kivaa, 
mutta vain tämä kirja lähti mukaani. 


Kirja sopii kaikille,
jotka pitävät vanhoista esineistä, 
maalaisromanttisesta tyylistä ja kodin sisustamisesta.

Kirjan kirjoittaja Nina Hartmann on ruotsalainen
kirjailija, stylisti ja sisustussuunnittelija.

Kirja on niin kaunis,
että aion pitää sen esillä jouluun saakka.


Kuvat huokuvat lämmintä henkeä
ja esineitä, joilla on tarinoita kerrottavanaan.
Tämä on paras koskaan näkemäni joulukirja :)



Huomaan ihastelevani 
jopa täytettyä kyyhkystä joulukuusen oksalla.


Tätä kirjaa voi olla vaikeaa löytää,
siksi ostinkin sen hyvin nopeasti pois :)

Onko kirja teille tuttu?

 

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Lämmin Tunnustus


Kirsikka antoi minulle tämän tunnustusen. Lämmin kiitos :)

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu,mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon tarkoituksena on saada huomiota blogeille,joissa on alle 200 lukijaa.

1.Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja joka antoi haasteen sinulle.
2.Valitse viisi ( 5 ) blogia (joissa alle 200 lukijaa) ja kerro heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3.Toivon,että annat eteenpäin viidelle seuraavalle suosikki-blogillesi tämän.


Haluan antaa tämän huomionosoituksen seuraaville blogeille:





maanantai 12. marraskuuta 2012

Salainen postilähetys



Salainen Jouluystäväni muisti minua taas paketilla. Tällä kertaa paketista paljastui kaunis enkelirasia ja postikortti. Rasian sisältä löytyi herkkuja. Ja kaunis koriste. Tuntematon Ystäväni tietää minun pitävän suklaasta ja kissoista :)

Lämmin kiitos Salaiselle Jouluystävälleni :D

Kolmannessa eli viimeisessä paketissa paljastuu, kuka ihana on lähettänyt minulle näitä jännittäviä paketteja. Tuskin maltan odottaa..

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Pupuperheen syysjuhla



 Pupuperhe viettää vielä hetken aikaa syystunnelmissa.
Omenat ja pähkinät 
maistuvat juhlapäivän kunniaksi.
Ehkä Isä-pupu on saanut lahjaksi porkkanan.


Kohta lyhdyssä valmistaudutaan jouluun.
Silloin puput saavat seurakseen metsän tonttuja :)


Lämmintä Isänpäivätunnelmaa kaikille :)

perjantai 9. marraskuuta 2012

Korurasia


Tämän hyvin kauniin korurasian sai lahjaksi 
nuori nainen sata vuotta sitten.

Minulla ei ole tietoa rasian valmistajasta.
Todennäköisesti rasia ei ole suomalainen.


Rasiassa on todella kauniit kuvioinnit.
Syvän siniseen lasiin on maalattu valkoisia kukkia.



Olen huomannut,
että esineen entisestä omistajasta jää usein jotain esineeseen,
sanotaan sitä vaikka lämpimäksi tunteeksi.

Korurasia tuo mieleeni ihmisen,
jota en ole tavannut.
Tunsin hänen poikansa.



Korurasian entinen omistaja on kuvassa perheensä kanssa.
Hän oli kahden pojan äiti.
Pieni poika Äidin kainalossa on mieheni Vaari 1910-luvulla.

Vaari eli 94-vuotiaaksi.
Hän jätti jälkeensä paljon tarinoita
ja kauniita vanhoja esineitä.

Jäi myös kysymyksiä,
joihin ei enää saa vastausta.

 


torstai 8. marraskuuta 2012

Ikkunaprinsessa


Prinsessallamme on erittäin kiihkeä ihailija,
joka tuijottaa kaunotarta ruudun takaa.
Neito kuitenkin kyllästyy helposti ihailijaansa,
ja kääntää tälle selän. 


 Komistus yrittää tunkeutua meille sisälle vaikka väkisin.
Mutta sitä erehdystä ei enää tapahdu.
Sillä tämä naapurin Prinssi raapii sohvaa
ja sähähtää ilkeästi, jos häntä siitä kieltää.

Prinssi on komea,
mutta yksinkertainen.
 Kun taas Prinsessa 
on kaunis ja älykäs. 


keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Tampereen Kaupungin Teatteri - Veriveljet


”Kai lienet kuullut kohtalosta Johnstone-kaksosten.
Oli veli veljensä kaltainen.
Äidin kohdun jakoivat he kaksistaan.
Mut vain toisen kasvatti hän helmoissaan.”

Musikaali alkaa loppukohtauksesta ja päättyy loppukohtaukseen. Katsojalle kerrotaan heti alussa, että veljekset kuolevat.
Tarina kertoo siis veljeksistä, jotka erotetaan toisistaan vauvoina. Äiti eli rouva Johnstone (Rinna Paatso) joutuu antamaan toisen vauvoista pois, koska hän hoitaa lapsilaumaansa yksin vaatimattomalla palkallaan. Hän antaa toisen vauvoista rouva Lyonsin (Elina Rintala) elätettäväksi. Rouva Lyons uskottelee kaikille, että vauva on hänen omansa. Rouvat sopivat ettei kumpikaan veljeksistä saa tietää totuutta tai molemmat kuolevat. Pojat tapaavat toisensa lapsena ja nuorena, he eivät tiedä totuutta. He ystävystyvät ja vannovat verivalan. Musikaalissa voi nähdä myös yhteiskunnallisia luokkaeroja ja työttömyyttä.

Jussi-Pekka Parviainen näyttelee äitinsä kasvattamaa köyhän perheen poikaa ja Martti Manninen kasvaa rikkaan perheen poikana. Pidin molempien roolisuorituksesta todella paljon. Risto Korhonen on sekopää isoveli, joka saa katsomon repeämään nauruun kerta toisensa jälkeen.

Kertoja kulkee koko ajan tarinan mukana. Kertojina vuorottelevat Tommi Selo ja Sami Hintsanen. Minä näin Sami Hintsasen version. Hän oli loistava. Hänen silmänsä tunkeutuivat katsojan läpi.

Yhteenvetona voin vain todeta, että musikaali on loistava. Nautin siitä todella paljon. Musiikista ja lavastuksesta alkaen kaikki oli todella upeaa. Voisin mennä katsomaan myös Tommi Selon tähdittämän version.

Rooleissa
Jussi Selo - Kertoja
Sami Hintsanen - Kertoja
Rinna Paatso - Rouva Johnstone
Jussi-Pekka Parviainen - Mickey
Martti Manninen - Eddie
Risto Korhonen - Sammy
Saara Lehtonen - Linda
Elina Rintala - Rouva Lyons
Matti Hakulinen - Herra Lyons
Ilpo Hakala - useita rooleja
Eeva Hakulinen - useita rooleja
Pete Koskinen - useita rooleja
Kai Bäckström - useita rooleja
Juulianna Auvinen - useita rooleja


sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kortti ystävälle


Olen hyvin vanhanaikainen tyttö,
sillä pidän korteista ja kirjeistä.

Ennen kortteja lähetettiin paljon enemmän.
Nykyaikana halutaan olla nopeita ja tehokkaita.
Miksi tuhlata aikaa korttiin,
kun tekstiviestin tai sähköpostin voi lähettää hetkessä?

Ystävälläni on tänään syntymäpäivä.
Hän sai minulta itse tekemäni kortin runon kera.
Samaan kuoreen sujahti myös suklaalevy.
Ja paljon lämpöä :)

Mieheni toimitti kuoren ystäväni postilaatikkoon klo 6.00.
Ehkä suklaa maistui aamukahvin kanssa :)


Ystävyys on elämän 
matkavakuutus.

Hiljaisinkin kuiskaus
kantaa sydämestä
sydämeen.

- Maria Alstedt-
 

perjantai 2. marraskuuta 2012

BEAUTIFUL BLOGGER


Sain Naukulan Mamman Muistikirja blogista ihanan tunnustuksen. Suuri kiitos!

Tunnustukseen liittyy tehtävä, 
jossa pitää kertoa itsestään seitsemän asiaa.



1. Olen koti-ihminen
2. Rakastan päiväunia (varsinkin kissa kainalossa)
3. Pidän runoista erittäin paljon
4. Lempivuodenaikani on kevät
5. Olen horoskoopiltani härkä
6. Olen käynyt 9 kertaa teatterissa tänä vuonna
7. Haluaisin matkustaa Roomaan

Laitan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille: 

Elsa-Maarit
Tuulan turinat
Bikken pilttuu
Pagisen mitä pagisen 





Rudolf Koivun Joulukirja


Joka vuosi viimeistään marraskuun alussa
 otan esiin Rudolf Koivun Joulukirjan. 

Joulukuussa on paljon tehtävää,
joten tämä kirjan sivuilla tunnelmoidaan hyvissä ajoin.
Kirja on myös hyvin inspiroiva.


Tiesitkö tämän Rudolf Koivun lapsuudesta? 

Hän syntyi Pietarissa jouluaattona vuonna 1890. Hänen isänsä oli sorvari ja äiti toimi erilaisissa palvelutehtävissä. Vanhemmat kuolivat keuhkotautiin, kun Rudolf oli pieni. Ensin hän joutui enonsa luokse Pietariin ja myöhemmin isoäitinsä luokse Tyrväälle. Mummon kuoltua Rudolf lähti (ilmeisesti aika nuorena) Helsinkiin Tuulispää-pilalehden jouksupojaksi. Myöhemmin hän pääsi kummitätinsä perheen kustantamana Taideyhdistyksen piirustuskouluun Helsingissä, jossa hän opiskeli vuosina 1907-10.


Koivu kuvitti koulukirjoja jo 1910-luvulla. Hän on kuvittanut useita aapisia. Ensimmäiset lastenlehtikuvitukset Koivu teki jo v.1911 piirustuskoulun suoritettuaan.


Kuvissa joulunviettoon valmistautuvat niin ihmiset kuin tontutkin. Ja lumihiutaleina tanssivat pienet lumilapset.


Näissä kuvissa on juuri sitä joulun tunnelmaa,
jota kaipaan.

Muistan Äitini kertoneen,
kuinka hänen lapsuudessaan joulukuuseen laitettiin 
vain muutama aito lasipallo, 
itse tehtyjä koristeita ja oikeat kynttilät.

torstai 1. marraskuuta 2012

Tunnustuksia


Mehtäemäntä lähetti minulle 7 kysymystä,
joihin olisi nyt tarkoitus vastata.

Lempinumeroni on 2
Kaksin aina kaunihimpi :)

Alkoholiton suosikkijuomani on vesi. 
Paras janojuoma ja kauneusjuoma.
Vesipullo kulkee aina mukana laukussani. 

Lempieläimeni on kissa. 
Ihailen kissojen älykkyyttä, 
itsenäisyyttä ja rentoa elämänasennetta.
Juttelen aina kohtaamilleni kissoille :)

Facebook vai Twitter
Ei oikein kumpikaan. Vaan blogger.

Intohimoni on suklaa.
Laskin juuri, että kaapistani löytyy 
seitsemää erilaista tummaa suklaata.
Osa niistä on tuliaisia Etelä-Afrikasta.

Suosikkiviikonpäivä
Kaikissa viikonpäivissä on jotain hyvää. 
Varsinkin kun olen päättänyt elää hetkessä.

Suosikkikukka
Pidän vaihtelusta. Monet kukat ovat kauniita. 
Leikkokukkana pidän ruusuista ja pikkuneilikoista. 
Joulukukkien kuningatar on Amaryllis. 

Haasteen saa vapaasti ottaa omakseen.
Tämä on tainnut olla jo kaikilla :)